Muutosten tuulet

Merhis!

Olen ollut hiljainen tyttö juttujeni suhteen ja tulen sitä olemaan vielä pienen hetken, koska blogissa eletään muutosten aikaa. Alunperin aloitin blogin wordpressiin ihan kokeilu mielessä ja olen nyt tullut siihen tulokseen, etten tykkää WordPressistä yhtään ja haluan takaisin bloggerin pariin. Bloggerin paremmuus johtuu ihan yksinkertaisista asioista: parempi mahdollisuus persoonalliseen ulkoasuun ja mahdollisuus ottaa Google Analytics käyttöön. WordPressistä molemmat puuttuvat ja varsin Google Analytics on äärimmäisen mielenkiintoinen työkalu, jota haluan päästä kokeilemaan ja ihmettelemään oman blogini kanssa.

Uutta viisasta päivitystä saatte siis odotella, mutta paljon uutta juttua on kyllä tulossa. Muutetaan nyt ensin sinne Bloggeriin – se vaan vie tovin, koska ulkoasua täytyy vielä hioa.

Palaillaan! <3

Mainokset

Onnistunutta hakukoneoptimointia

Kattelin tylsyyksissäni ja uteliaisuuttani äsken millä hakusanoilla tähän blogiin on hakukoneiden kautta tultu. Olihan siellä kaikenlaista, pääasiassa sellasia mitä voi odottaakin eli ilmeisesti jossakin määrin hakukoneoptimointi on onnistunut. Mutta tosi outojakin löyty, enkä oikein tiedä millä tavalla ne liittyy yhtään mihinkään ja mitä klikkailija on ajatellut… no ihan sama, se on silti kiva tietää, että tänne voi päätyä myös hakusanoilla ”kapinen lammas” ja ”vuoden höpö”. Jälkimmäisen allekirjoitan, olen aikamoinen höpö, mutta että kapisia lampaita…? No nyt on sitten virallisesti niitäkin täällä. Ja meenkin samantien laskemaan jo mainittuja kapisia lampaita – juttujen taso kun on todellakin luokkaa 2 am. Kiitos, anteeks, näkemiin.  :D

Vuosi 2011

Mulla on 30 minuuttia työaikaa jäljellä ja päätin käyttää osan siitä hyödyksi, muuten jäisi vuoden viimeinen postaus kirjoittamatta. Haluan kertoa enemmän joulusta ja lahjoista ja kaikesta myöhemmin, mutta nyt en tosiaan kerkeä. Töitäkin pitää vissiin tehdä ja töiden jälkeen siirryn kaupungista toiseen uuden vuoden viettoon, joten aikaa on rajallisesti.
(Alotin tän oikeesti töissä, mutta sit tajusin, että haluan laittaa kuviakin niin jouduin tekemään hommia kotona ja lykkäämään lähtöä puoli tuntia. Ehkä se ei haittaa.)

Luin BBC:n sivuilta artikkelia viime vuodesta ja mieleen tuli, että tässähän voisi itsekin vähän mietiskellä mennyttä vuotta uuden kunniaksi. Mitähän kaikkea kivaa 2011 mulle oikein tarjosi? Keräilin mieleenpainuvimmat jutut.

Poni potkaisi päähän helmikuussa
Aloitan tällaisella positiivisella. Tää on varmaan ensimmäinen ihmeellinen tapahtuma koko vuonna. Poni tosiaan suuttui, kun komensin sitä ja sain molemmista etukavioista molemmille puolille päätä. Edelleen on muistona ohimossa arpi hokista ja kiukku sitä riiviötä kohtaan. Tämä onnettomuus sitten käynnistikin tapahtumaketjun, jonka takia olin pahoinvoiva ja kiukkuinen useita kuukausia. Kevät ei siis mennyt kovin hyvin.

Valmistuin IT-tradenomiksi kesäkuussa
Valmistumiseen meni puoli vuotta liikaa aikaa ja siltikin myöhästyin varsinaisesta valmistujaispäivästä kuukaudella. Sain kuitenkin tradenomin paperit postissa 22.6. Ei tuntunut miltään voin kertoa. Juhlia vietettiin allasjuhlien heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Hankittiin iso täytettävä uima-allas, kutsuttiin koolle sukua ja vietettiin samalla veljen pojan 3 vee synttärit. Oli lystiä!

Neste Oil Rally Finland 2011
Neste ralli on varmaan aina vuoden yksi kohokohdista! Vuokrattiin veljen kanssa mökki Himokselta ja ajeltiin lähitienoon pätkät läpi. Leustusta löydettiin taas aivan superpaikka katsoa läheltä. Ja kyllä vaan Jari-Matti Latvala vetää hienosti! Rallireissut on aina mun ja mun veljen laatuaikaa. Yleensä ollaan kahdestaan, mutta tällä kertaa saatiin mukaan myös veljen perhe. Oli ihanaa nähdä muksujen, varsinkin 3 veen rallipojan, intoa! Hyviä muistoja jäi, vaikka toki tyypillisesti meidän perheen tyyliin kuuluu pienet riidat ja paukkuvat ovet.

Apocalyptican konsertti syyskuussa
En oikein koskaan ollut Apocalyptica-fani, mutta kun Muratin yksi haaveista oli nähdä Apocalyptica Suomessa, niin pakkohan sitä oli mennä, kun bändi saapui tänne Savoon. Meininki oli kuulema ihan erilaista kuin muutama vuosi aiemmin Istanbulissa, erona tosin se, että Istanbulissa Apocalyptica oli esiintynyt vissiin jossain festareilla ja tällä kertaa vedettiin konserttisalissa. Joka tapauksessa tykättiin molemmat ihan älyttömästi, oli kivaa ja musiikki aivan mahtavaa! Toistekin voisi mennä.

Murat lähti Turkkiin
Ja pari päivää Apocalyptican jälkeen Murat lähtikin Turkkiin. Tuli ontto ja ikävä olo, mutta yllättävän nopeasti koko syksy sitten meni. Ei se ollutkaan niin kauheaa kuin aavistelin. Mieleen tämä kuitenkin jää, koska en kaiken kaikkiaan oikein tykännyt koko jutusta.

Helsinki International Horse Show lokakuussa
Tätä reissua oltiin suunniteltua serkun kanssa vuosia ja nyt vihdoin saatiin aikaseksi lähteä. Koko päivä meni Hartwall areenalla hevosia ihmetellen. Serkkutyttö meinasi pyörtyä, kun jännitti ratsastajien puolesta niin paljon, mutta minä tyttö oli vain innoissani – mitä vaarallisempaa, sen viihdyttävämpää! En koskaan vaan ajatellut itseäni sinne hevosen selkään…  Nautittiin kyllä älyttömästi, fiilis oli mahtava, eikä naurulta meinnannut tulla loppua kun kaksi mualaista ajaeli Ka-autolla Helsingissä mm. vastaantulevien kaistalla. Hengissä ollaan silti!

Vuoteen mahtui myös muita ikimuistoisia hetkiä, kuten Apassionata, enon häät ja vierailut Istanbulissa.

Vuosi 2012 tuokin sitten tullessaan paljon muutoksia elämään. Ne onkin sitten uusia tarinoita ne.

Onnellista uutta vuotta kaikille!

Haluan kesähomon!

Tai kyllä mulle talvihomokin kelpaa. Tiedättekö, kun on yksin kotona, eikä oo miestä lähellä tekemässä ”miesten hommia” niin joka paikka on rempallaan. Mummin ratkaisu tähän asiaan on ollut jo vuosia, että se hankkii kesämökille kesähomon. Koskaan se ei sitä toteuttanut, mutta kovasti se aina suunnitteli. Nyt kun kattelin Maajussille Morsianta niin tää tuli mieleen, kun Jukka M. on niin söpö. Ensinäkin musta ois kauheen kivaa olla noin söpön homon kaveri –  jokainen tyttöhän tarvii oman homokaverin, eikä mulla oo vielä sellasta! Toisekseen, mä  tarvitsisin sen talvi/kesä/ympärivuotisen homon ruuvaillemaan juttuja ja tekemään lumitöitä.

Ei mulla muuta tällä kertaa! :)

PS: Murat ei kauheasti lämmenny mun idealle… omituinen!

 

Kootut selitykset

Oon maailman paras keksimään syitä miksi olen kiireinen ja miksi en tee sitä ja tätä. Tällä kertaa mulla on kyllä ihan oikeita syitä, mutta ne kuulostaa niin tekaistuilta. Lupaamaani postausta Istanbulista ei siis ole tullut seuraavien syiden takia:

#1 Istanbulin ihana kylmä, kostea ja tuulinen sää ei ilmeisesti sopinut suomineidolle, koska takaisin tulin kunnon räkätaudin kanssa, joka ystävällisesti alkoi keuhkoita. Rämmin läpi Tukholman työmatkan lääkkeiden voimalla ja kun sieltä pääsin kotiin, nukuin seuraavat neljä päivää lähes heräämättä. Siinä ei tullut blogi mieleen ensimmäisenä, eikä kyllä toisenakaan.

#2 Sain vieraakseni ”evakkolaisia”. Veljeni perhe tuli mun luokse evakkoon niiden remonttia, joka tuntuu laajenevan kokoajan. Niiden piti olla kaksi yötä, mutta siitä tuli nyt ainakin viisi, koska ne ei vaan voi mennä kotiin. Arvatkaa, kun 3- ja 5- vuotiaat muksut pistetään mun 34,5 neliöön, kun ne on tottunut, että tilaa riehua on se 160+ neliötä. Ja kieltämättä neljälle – huomenna viidelle – tää asunto alkaa olla suhteellisen pieni. Tehokasta tilan käyttöä kyllä! Mutta täällä ei oikeesti voi keskittyä mihinkään. Nytkin kello on tuhat ja mun pitäs olla nukkumassa, mutta täällä on hetken hiljasta, joten päätin antaa aikaa blogille pitkästä aikaa. Musta on kyllä oikeesti ihan super ihanaa, että ne on täällä! <3

Tulossa on kuitenkin kaikenlaista – en ole unohtanut blogia mihinkään!

Never say never

Olin päättänyt, että tänään kirjotan ainakin jotain Istanbulin reissusta. Sen verran kerty tapahtumia, että ajattelin jakaa sen ainakin kahteen postaukseen, vaikka kuva materiaalia ei sieltä kyllä oikein irronnut. Harmaasta Istanbulista ei liiemmin huvittanut ottaa kuvia ja mä oon muutenkin parempi esittämään itseni ja asiani sanallisesti. Joka tapauksessa, tarkoitus oli siis jakaa reissun anteja, mutta hommahan kusi sitten näköjään ihan lahjakkaasti taas vaihteeksi.

Tilanne on se, että olin eilen illalla kotona yhdeksän jälkeen enkä todellakaan purkanut mitään matkalaukkua. Se odottaa edelleen purkamista tossa olkkarin lattialla. Sehän ei toisaalta ole mitään uutta mulle, koska mun matkalaukut saattaa odottaa purkamista viikkojakin reissun jälkeen, koska musta on ihan mahdotonta mahduttaa tavarat takaisin kaappiin tai vielä pahempaa, mahduttaa ne pyykkikoriin. Ongelma tässä on se, että tossa matkalaukussa pitäisi olla uudet kamat kyydissä about nyt, koska nyt on jo melkein yö ja aamulla on lähtö työmatkalle Tukholmaan. Ja mitä mä teen? Kirjotan blogia kertoakseni, ettei mulla oo aikaa kirjottaa Istanbulista, koska pitää pakata. Kulutan näköjään nyt kuitenkin enemmän aikaa analysointiin laukun purkamisesta ja pakkaamisesta, ja saan aikaan höpö höpö-postauksen jonkun järkevän asian sijaan. Enkä edes tainut kun viime viikolla ilmoittaa, että minähän en kirjoita blogia muuten kun silloin kun on jotain sanottavaa! Mutta onneks tytöt saa muuttaa mieltään :)

Loppu viikosta palaan Tukholmasta kotiin ja yritän sitten jakaa vähän enemmän järkeviä ajatuksia. Vi ses!

Valmistaudu matkaan

Varasin lennot Ebookerilta pari viikkoa sitten ja eilen illalla oli tullut niiltä viesti ”haluamme vain muistuttaa, että matkanne lähestyy.” Kuinkahan tuollaisen asian nyt voisi unohtaa? Aikataulutkin sain nyt sitten kolmannen kerran, etten vaan pääse missamaan lentoa. Ihan kun en olis jo huomisaamuna ennen kukon laulua istumassa kentällä kaiken varalta.

Toisaalta matkailualalla itekin kun oon töissä, ymmärrän, että asiakkailla on kumma tapa unohdella asioita (matkapäivämääriä, kellonaikoja, matkustuskohteita, matkustusasiakirjoja) ja vaatia ihmeellisiä korvauksia ihmeellisistä asioista. Että kaipa Ebookers sitten haluaa varmistella, ettei heitä voi syyttää, ettei asioita kerrottu tai muistutettu tai mitä lie. Hassu maili joka tapauksessa :)

ps. en koskaan töissä tee mitään muuta kuin töitä.